torstai 3. joulukuuta 2015

Silkkitäkki

Ensivaikutelma suorastaan häikäisee kauneudellaan. Silkin kaunis kiilto hehkuu sinisenä, jossa upea kukkakirjonta poimuilee jonona pitkin silkkitäkin reunaa. Kirjonnasta huokuu ammattimaisuus. Huolella on valittu värikkäät langat kirjailuun, ei liian ohuet ei myöskään liian vahvat, vaan täsmälleen tähän silkkikankaaseen sopivat langat. Punaisia ja sinisiä kukkia, vihreitä lehtiä taidokas kirjonta etenee elävästi, kevyesti kaartuen niin kuin 1700 luvulle oli tyypillistä rokokoo aikaan. Jokainen lehti ja jokainen kukka koostuu useasta väristä, jotka ovat kaikki vahvalla ammattitaidolla kirjailtu. Jokainen kirjontapisto kuviossa on aina samankokoinen kuin muutkin kuvioon liittyvät pistot. Tekijällä on ollut taitoa valita sopiva langan materiaali suhteessa haluamaansa kuvioon. Tasainen kädenjälki tekee vaikutuksen näin suuressa mittakaavassa. Yhtään ei kirjontalanka kiristä eikä ole löystynyt aikojen saatossa. Kirjontakuvio on säilyttänyt eheytensä ja kauneutensa näihin päiviin saakka.

Kirjonta-ala on melkein 30 cm korkea ja kulkee tekstiilin reunassa koko pituudeltaan. Todennäköisesti kirjonta-ala on ollut pidempi, mutta nyt uudelleen käytössä se on katkaistu. Kuvion mallikerta on n. 55 cm leveä ja se toistuu kokonaisuudessaan kolme kertaa. Tekstiilin reunoissa kuviot alkavat ja päättyvät mallin puoleen väliin. Lopputuloksena on harkittu kokonaisuus.



Kirjontapistoja on käytetty monipuolisesti ja taidokkaasti kuvioon soveltaen. Verkkomaista kuviota reunustaa varsipistot, jotka ovat tehty jopa kahdella erivärisellä langalla. Kuvion reunaa on siis kirjailtu kahteen kertaan. Kukkien keskellä on ilmeikkäästi käytetty ranskalaista solmua sekä myös nuppujen juurella. Kukkien terälehdet ovat hämmästyttävän värikkäät. Jokainen väri on kirjailtu erikseen ja yhdessä terälehdessä voi olla jopa viittä eri sävyistä lankaa. Häivepistoilla kirjaillut kukkien terälehdet ovat hyvin vaativia pistoja, koska pistojen suunta mukailee terälehden muotoa säteittäin. Kukkien varret ovat myös monivärisiä ja siten kirjoja on luonut kolmiulotteisen vaikutelman valoineen ja varjoineen. Kirjontapistojen lisäksi tekijä on tuntenut muitakin kirjontatapoja. Pohjaompelutekniikalla voidaan valmistaa laajoja pintoja elävästi. Tällä tekniikalla tekijä on kirjonut vinomaista verkkoa kukkien keskelle.

Kirjontakuvio on valmistettu aikoinaan naisen talviseen alushameeseen eli stubiin. Muodin muuttuessa hame on jäänyt pois käytöstä, mutta kirjonnan vuoksi sitä ei ole hylätty kokonaan. Sitä ei ole myöskään heitetty pois, vaan se on hyödynnetty kodin sisustukseen peitoksi. Arvokkaat materiaalit yhdessä taidokkaan kirjonnan kanssa ovat hyödynnettävissä ja muutettavissa toiseksi käyttötekstiiliksi. Peittona kirjontakuvio pääsee oikeuksiin ja tuo lisäväriä sisustukseen. Sininen silkkisatiini on lähes haalistumatonta. Kauneutensa vuoksi täkki on päätynyt jossain vaiheessa myös seinätekstiiliksi, koristeeksi. Siinä on nurjalla puolella toisella sivulla 25 cm välein lankalenkkejä seinälle ripustamista varten.

Tekstiilimateriaalin uudelleen hyödyntäminen ja käyttäminen eivät ole uusi keksintö. Sitä on tehty kautta aikojen. Uudelleen käyttäminen on yleensä ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Tällä tavalla voidaan vähentää tekstiilituotannon energian-, veden- ja kemikaalien kulutusta. Vuonna 2016 voimaan tulee uusi laki, jonka mukaan orgaanista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikoille. Jäljelle jää vaihtoehdoiksi tekstiilien uudelleenkäyttäminen, kierrättäminen ja polttaminen jätteenpolttolaitoksessa. Laadukkaista materiaaleista valmistetut tekstiilit kestävät kulutusta pitkään ja ovat hyödynnettävissä. Laadukkuuden lisäksi tekstiilien kauneus houkuttelee vaalimaan ja säilyttämään niitä sukupolvelta toiselle. Yhtään turhaa pistoa ei kirjoja tehnyt.

Tanja Huikuri

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti