Kustaa Vaasan hallintokauden lopulla
Turun linnassa lyöty 1 markka vuodelta 1556 on
Turun museokeskuksen ensimmäinen
kokoelmiin luetteloitu esine. Hopeisen markan
kolikon lahjoitti Turun kaupungin
historiallisen museon perustamisvuonna 1881 Fredrik
von Rettig, joka oli yksi keskeisimpiä
vaikuttajia museon alkuvuosikymmeninä. Kolikko
oli myös alku museon ensimmäiselle
erikoiskokoelmalle eli raha- ja mitalikokoelmalle.
Turun linnan ensimmäinen rahaosasto
avattiin jo 1891. Nykyinen esilinnaan sijoitettu
raha- ja mitalikabinetti avattiin
maaliskuussa 1998. Rettigin lahjoittama Turun markka
kertoo osaltaan museon alkuajoista,
mutta se on myös tärkeä muisto rahanlyönnistä Turussa 1500-luvulla.
Keskiajalla ja Kustaa Vaasan
hallintokaudella Turku oli tiettävästi ainoa rahanlyöntipaikka
Suomessa. Rahanlyönti alkoi Eerik
Pommerilaisen aikana noin vuoden 1410 tienoilla.
Turun rahapaja oli todennäköisesti
koko ajan sijoitettuna Turun linnaan ja sen
toiminta oli ajoittaista. Koko
rahapajan toiminnan ajan (n. 1410–1558) rahat lyötiin
hopeasta. Turussa lyötiin rahaa Kustaa
Vaasan aikana 1523–24 ja 1556–1558.
Jälkimmäisenä rahanlyöntikautena
lyötiin pyöreitä 1 markan, ½ markan sekä 2 äyrin kolikoita sekä neliskanttisia äyri-arvoisia
klippinkejä. Viimeisestä rahanlyöntikaudesta säilyneiden asiakirjojen mukaan vuoden 1556 1
markan kolikoita lyötiin Turun linnassa 63.232 kappaletta.
Rahajärjestelmän perustana
oli keskiajalta periytyvä laskutapa, jonka mukaan markka jakaantui kahdeksaan äyriin,
äyri kolmeen aurtuaan ja aurtua edelleen kahdeksaan penninkiin eli yksi markka vastasi 192
penninkiä. Vuoden 1556 markka oli
ostovoimaltaan suhteellisen suuri:
Sillä olisi voinut ostaa esimerkiksi viisi jänistä, olutta
32 kannua (83,2 litraa!) tai kallista
tuontiviiniä Reinistä kaksi kannullista (5,2 litraa).
Turun markan etupuolelle on kuvattuna
Kustaa Vaasa kädessään vallan tunnukset
miekka ja valtakunnanomena. Etusivun
reunaa kiertää teksti ”GOSTAVS D G REX
SWECIE” eli ”Kustaa Jumalan armosta
Ruotsin kuningas”. Takasivulla on kruunattu Ruotsin
valtakunnan vaakuna. Ristin jakamassa
kentässä on nähtävissä keskiajalta periytyvät
Ruotsin vaakunatunnukset eli kolme
kruunua sekä Folkungien leijona. Keskellä
sydänvaakunana on Kustaa Vaasan tekemä
lisäys eli Vaasa-suvun vaakuna. Reunateksti
kuuluu ”BEATVS QVI TIMET DOMINUM eli ”Autuas
se joka pelkää/kunnioittaa
Herraa”. Tekstin perässä on
lyöntivuosi 1556 sekä rahamestari Hans Hanssonin tunnuksena tammenterho.
Petteri Järvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti